Työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät

Technological development enables the production of achievable and customer-centred preventive occupational health services for employees working in multiple locations. Occupational health care has also encountered the need for digital health care services due to the expansion of mobile work, as the companies and work are more digitalized and internationalized. This research, conducted in three different occupational health care organizations in 2016-2018, aims to explore the features affecting the development of preventive digital services in occupational health care. The research comprised of exploring the current situation of preventive services in occupational health care and the co-creation, piloting, and evaluation of preventive digital services. The research utilized the realistic evaluation method. The results describe the functional environments of occupational health services and the facilitating and hindering factors found in the environments during the piloting process. The results can be utilized in occupational health care services as they develop and implement new digital services.Teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista tarjota saavutettavia ja asiakaslähtöisiä työterveyshuollon tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen palveluita. Myös tarve etäpalveluille on kasvanut teknologian kehittymisen ja työterveyshuoltojen asiakasyritysten kansainvälistymisen myötä lisääntyneen mobiilin työn vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollon etänä toteutettavan tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kolmessa työterveyshuollossa vuosina 2016–2018. Tutkimus koostui työterveyshuoltojen neuvonnan ja ohjauksen nykykäytäntöjen määrittelystä sekä etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen yhteiskehittelystä, kokeiluista ja arvioinnista. Analyysissa hyödynnettiin realistisen arviointitutkimuksen menetelmää. Tulokset kuvaavat työterveyshuoltojen toimintaympäristöjä ja niissä syntyviä etäpalveluiden käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimus tuottaa tietoa työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen kehittämisen ja käyttöönoton tueksi

Projektitiimien jaetun johtamisen, toimivuuden ja hyvinvoinnin kehittyminen

Jaettu johtaminen projektitiimeissä -hanke tarkasteli jaetun johtamisen, tiimien toimivuuden sekä tiimien jäsenten työhyvinvoinnin muutosta ja kehittymistä uuden tiimin aloittaessa uuden projektin parissa. Jaettu johtaminen on vuorovaikutusta ja vaikuttamista tiimissä, jolloin johtajan rooli ja vetovastuu on jaettu tiimin jäsenten kesken eli se ei perustu johtajan muodolliseen asemaan. Olimme kiinnostuneita seuraavista tutkimuskysymyksistä: Ensinnäkin, missä määrin tiimien jaetussa johtamisessa, tiimien toimivuudessa (psykologinen turvallisuus, tiimityytyväisyys) ja tiimin jäsenten hyvinvoinnissa (työn imu) tapahtuu muutosta vuoden seuranta-ajan kuluessa? Toiseksi tarkastelimme, missä määrin jaettu johtaminen on yhteydessä tiimien toimivuuden ja tiimin jäsenten työhyvinvoinnin muutokseen? Kolmantena mielenkiinnon kohteena oli tarkastella jaetun johtamisen ilmenemistä tiimeissä ja siihen liittyviä tekijöitä, kuten tiimin jäsenten roolin selkeyttä. Tutkimukseen osallistujat työskentelivät erilaisissa tutkimus-, kehittämis-, investointi- tai hankin-taprojekteissa. Tutkimusaineisto käsitti sekä kysely- että haastatteluaineiston. Kyselytutkimus oli neljän mittauskerran pitkittäistutkimus, johon osallistui 22 projektitiimiä kuudesta eri organisaatiosta. Haastatteluaineisto koostui 30 haastattelusta, joissa haastateltavina olivat kyselytutkimukseen osallistuneiden tiimien jäseniä ja projektipäälliköitä. Tulokset osoittivat, että jaetun johtamisen kokemus vakiintui tiimin jäsenten keskuudessa tutkimuksen seurantajakson alussa eli siinä ei tapahtunut keskimäärin muutosta. Sen sijaan tulokset osoittivat että tiimijäsenten kokemassa psykologisessa turvallisuudessa, tiimityytyväisyydessä ja työn imussa tapahtui keskimäärin laskua seurantajakson aikana. Lisäksi tulokset osoittivat, että jaettu johtaminen oli positiivisesti yhteydessä psykologisen turvallisuuden muutokseen eli jaettu johtaminen tuki psykologista turvallisuutta. Tulokset osoittivat myös tiimin jäsenten roolin selkeyden olevan yhteydessä myöhempään jaettuun johtamiseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tiimien aloitettua toimintansa on tärkeä kiinnittää huomiota tiimin jäsenten roolien selkeyteen, mikä voi edistää jaetun johtamisen ilmaantumista. Vastaavasti jaettu johtaminen voi tukea tiimiläisten yhdessä tekemistä ja yhteistä vastuunottoa tiimin tavoitteista, mikä voi edesauttaa myös psykologisen turvallisuuden kehitystä tiimeissä

Interaktiivinen etäkuntoutus ikääntyneen toipilasajan tukena

Ikääntyneiden intensiivinen ja nousujohteinen fyysinen harjoittelu on osoitettu tehokkaaksi kaatumisten ehkäisyssä sekä toimintakyvyn ja kotona selviytymisen parantamisessa. Erityisesti kotona toteutettu harjoittelu parantaa toimintakykyä arjen perustoiminnoissa. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella pilotoitiin interaktiivista etäkuntoutusta (IKU), joka mahdollistaa intensiivisen kuntoutustoiminnan jatkumisen terveyskeskussairaalan osastolta kotiutumisen jälkeen. Interaktiivisella etäkuntoutuksella tarkoitetaan videoneuvotteluteknologian sovellusta, jossa kuntoutuja ja kuntouttaja ovat kaksisuuntaisessa näkö- ja kuuloyhteydessä toisiinsa. Fysioterapeutti ohjaa kotiutunutta asiakasta etäpäätteen avulla, jolloin harjoitukset ovat yksilöllisesti muokattavissa kuten perinteisessäkin kuntoutuksessa. Kehittämishankkeessa selvitettiin mitä hyötyä iäkkäät kokevat saaneensa interaktiivisesta etäkuntoutuksesta ja mitä merkityksiä IKUlla on kotiutumisen jälkeiseen arjessa selviytymiseen. Hankkeessa seurattiin neljän sairaalasta kotiutuneen iäkkään potilaan kuntoutumista IKUn avulla. Tutkimushenkilöt saavat kahden kuukauden ajan etälaitteen välityksellä yksilöllistä fysioterapiaa terveyskeskussairaalasta, noin puoli tuntia kerrallaan, kolme kertaa viikossa. Tutkimukseen osallistujat haastateltiin ennen etäkuntoutusinterventiota sekä sen jälkeen. Kuntoutujien lisäksi kehittämishankkeessa selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä terveyskeskussairaalan osastolta kotiutuvan iäkkään tuen tarpeesta ja siitä, mitä kehittämistarpeita ikääntyneiden toipilasajan tukemisessa ilmenee. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan kuntoutujien arjessa selviytyminen parantui intervention aikana. He kokivat IKUn motivoineen itsenäiseen harjoitteluun ja interaktiivinen etäkuntoutus toi sisältöä arjen rutiineihin. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että interaktiivisella etäkuntoutuksella pystytään parantamaan ikääntyneiden toimintakykyä sekä tukemaan toipilasaikaa, mikäli palvelua tarjotaan tietyt kriteerit täyttävälle potilaalle. IKU saattaa löytää paikkansa ikääntyneiden kuntoutuspalvelumuotona, mikäli toimintaa kehitetään edelleen eri potilasryhmien tarpeita vastaavaksi. Asiasanat:interaktiivinen etäkuntoutus, toipilasaika, tuki, ikääntynyt

Uudet työn tekemisen tavat tuovat työhyvinvointia

Kulunut kevät on muuttanut kertaheitolla työn tekemisen tapoja ja usealla toimialalla on otettu kauan puhuttu digiloikka. Moni on joutunut ottamaan haltuun uudenlaisia digitaalisia työympäristöjä ja omaksumaan muuttuneita työn tekemisen ja vuorovaikutuksen tapoja kotitoimistolle siirtymisen vuoksi. Usea meistä pohtii, ettei halua enää palata takaisin vanhaan. Mutta miten työskentely digitaalisissa työympäristöissä, usein myös ajasta riippumatta, vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin

Liikunta maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin tukena

MARJAT-hankkeessa toteutettiin Opetuskoti Mustikan naisille kevään 2018 ja 2019 aikana terveyttä edistävää ryhmäliikuntaa. Aluksi kartoitettiin kohderyhmän tarpeita ja toiveita työpajapäivässä, johon oli suunniteltu kolme toiminnallista työpajaa. Työpajojen tarkoituksena oli tutustuttaa liikkujat ja ohjaajat toisiinsa ja saada näkemys kohderyhmän tarpeista. Työpajoissa tärkeä lähtökohta oli maahanmuuttajien osallisuus heille tarjottavien liikuntatuntien sisällön suunnittelussa

RENE-hankkeessa kehitetään potilassiirtokoulutusta

Terveysalan opiskelijoiden on tärkeää oppia hoitotyön ergonomiaa ja potilassiirtojen optimaalisia työasentoja ja saada perustietoja työn kuormitustekijöistä. RENE-hankkeessa (Renewing Ergonomic Education for Health Care Students in European HEIs) he oppivat näyttöön perustuvan tiedon pohjalta potilassiirrot ja potilaan toimintakykyä edistävän avustamisen. Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän New Ways of Promotion Performance -asiantuntijatiimi kehittää yhdessä seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun kanssa yhtenäisen potilassiirtojen opintokokonaisuuden. Siihen liittyy myös opettajan pedagoginen käsikirja

Hybridityön opas

Hybridi työtapa on muotoutumassa Covid –19 pandemian aikaisen etätyövaiheen jälkeiseksi tavaksi organisoida yritysten ja organisaatioiden työtä. Sen vuoksi käsitykset siitä, mitä kaikkea se mahdollistaa tai mitä sudenkuoppia se sisältää, ovat erilaisia ja yhteinen näkemys on vasta syntymässä (Eurofund 2023). Yleisesti hybridityöllä tarkoitetaan aikaan ja paikkaan sitomatonta työtä, jota tehdään tilanteen ja tarkoituksen mukaan oman tai muun organisaation tiloissa, kotona tai muissa vastaavissa yksityisissä tiloissa, kulkuvälineissä tai julkisissa tiloissa (Koroma ym. 2014; Nenonen ym. 2019; Vartiainen & Hyrkkänen 2010). Hybridityö vaatii työntekijää kantamaan vastuuta tuloksellisuudesta, työnsä kehittämisestä ja uuden oppimisesta. Hybridityössä teknologiat tukevat tiimien työskentelyä ja lisäävät tavoitettavuutta, kommunikaatiota ja yhteistyötä. Hybridityötä tekevissä työyhteisöissä opitaan yhdessä ja kehitetään yhteisen työn sujuvuutta. Hybridityötä tukevassa työkulttuurissa luottamus ja autonomia ovat tärkeässä roolissa. Kun työntekijät työskentelevät fyysisesti kaukana muusta organisaatiosta tai tiimistä, saattaa esihenkilö kokea tarpeelliseksi valvoa ja seurata työn tekemistä ja tuottavuutta entistä näkyvämmin. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että muualla kuin oman organisaation tiloissa työskentelevien työn tuottavuus ei ole heikompaa kuin muilla (Eurofound 2020). Mahdollisuudella valita työnteon fyysinen sijainti näyttää sitä vastoin olevan positiivinen vaikutus työn tuottavuuteen, mikäli työntekijät ovat sitoutuneita, työkäytännöistä on yhdessä sovittu ja työn tekemiseen on varattu asianmukaiset työvälineet ja sopiva työympäristö (Bergeaud & Cette 2021; Nenonen ym. 2019). Onnistuneen hybridityömallin kehittäminen käynnistyy työn ja työkontekstin monipuolisesta ymmärtämisestä ja tuntemisesta. Hybridityön toimiva malli vaatii sen räätälöintiä kunkin yrityksen työhön ja toimintatapaan sopivaksi. Se edellyttää yhteistä keskustelua ja sopimista organisaation, tiimien ja yksilöiden tasolla. Tarkastelussa on hyvä ottaa huomioon kolme näkökulmaa. Ensinnä työn ja työn toimintaympäristön vaatimuksista käsin tulisi yhteisesti jäsentää, miten työ parhaiten organisoidaan, mitkä säännöt sitä ohjaavat, mitä työ vaatii ajan ja paikan suhteen, missä ja milloin erilaiset tehtävät onnistuvat parhaiten sekä myös, miten työ joustaa (Vartiainen & Vanharanta 2023). Toiseksi on hyvä ottaa esille hyvän yhteistyön edellyttämät kysymykset luottamuksesta, tasa-arvoisuudesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Kolmas tarkastelutaso liittyy yksilöön, toimijaan. On tärkeää varmistua, että hybridissä työssä tekijä voi motivoitua ja innostua työstään, kokea pätevyyttä ja vapautta (autonomia) sekä tuntea kuuluvansa työyhteisöön (Deci & Ryan 2000; Grzegorczyk ym. 2021). Tämän oppaan tarkoitus on tukea yrityksiä hybridiin työhön liittyvän kokonaisuuden hahmottamisessa ja tarjota työvälineitä räätälöidä yrityskohtaisesti hybridityötä koskevat ratkaisut, toimintamallit ja sopimukset. Oppaan A-osa käsittelee sitä, mitä vaatimuksia työ ja sen toimintaympäristö asettavat hybridin työn organisoinnille ja miten näihin yrityksissä voidaan vastata. Oppaan B-osa tarkastelee hybridiin työtapaan keskeisesti liittyviä teemoja työajasta ja sen käytöstä sekä työtiloista (fyysiset ja digitaaliset) ja eri paikoissa tehtävän työn hallinnasta. C-osassa pureudutaan yksilön näkökulmaan, mitkä ovat yksilön arvostamat mahdollisuudet sekä myös hänen edessään olevat sudenkuopat hybridityössä. Opas on rakennettu niin, että kustakin teemasta esitetään viimeaikaisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa; tuodaan esille säännöt ja lait, jotka ohjaavat toimintaa; esitetään ohjeita, joita yritykset voivat arvioida ja soveltaa hybridin työtavan ratkaisuissaan sekä kuvataan esimerkkejä yrityksissä toteutetuista ratkaisuista

Johtaja, miten alaisesi jaksaa?

Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen huomioi työntekijät yksilöllisesti ja auttaa koko työyhteisöä menestymään. Eteenpäin pääsee pienin teoin: yksi oivallus voi käynnistää kokonaisen elämänmuutoksen

Guide to Hybrid Work

The purpose of this guide is to support companies in understanding the hybrid work entity and provide tools to tailor hybrid work solutions, operating models and contracts on a company-by-company basis. The guide discusses what requirements work and its operating environment impose on the organisation of hybrid work and how these can be met in companies. It examines themes that are central to the hybrid way of working, its use and workspaces, and the management of work in different locations. In addition, the guide delves into the individual's perspective and possibilities, as well as the pitfalls in hybrid work in front of him. The guide is structured to present information on each theme based on recent research. It sets out the rules and laws that govern operations; sets out guidelines that companies can evaluate and apply in their hybrid working method solutions; and describes examples of solutions implemented in companies